torstai 29. marraskuuta 2012

Niisto, sokkari, jaakotus ja pakkovalssi

Siinäpä tämän illan treenin aiheet. Ihan huippua et tulee käytyä läpi näitä tekniikoita ja mietittyä millaisessa tilanteessa ne ovat hyviä käyttää. Jytinällä on sen verran viettitila kasvannut treenikertojen myötä ettei se meinaa pysyä nahoissaan radalla. Varsinkin aloituksissa tuli tänään hulluna varastamisia ja niitä piti sitten paikkailla. Kun Jytinä ei enää reagoinut minun käden liikkeisiin vaan pelkästään suulliseen käskyyn niin päästiin rataa suorittamaan. Alkuun 2.esteelle tehtiin niisto/sokkari yhdistelmä. Tässä alkuun olin vähän liiankin nopea liikkeissäni ja lähdin tekemään sokkaria ennen kuin koira oli lähtenyt hyppyyn, joten eihän se sitten hypännyt vaan lähti minun perään. No seuraava yritys rauhallisemalla ohjaamisella niin heti onnistui ja palkkasin heti hienosta suorituksesta. Sitten taas alusta ja päästiin jo putken läpi 4.esteelle, jossa oli vuorossa jaakotus. No pitkäksihän se meni, kun Jytinä vaan kaahasi putkesta suoraan eteenpäin hypylle karmean pitkälle kaarrokselle. Sitten tehtiin tätä ohjausharjoitusta pelkän putkeen lähetyksen kautta siten että suhisin hiljentämisen merkiksi. Aluksi sain tällä koko koiran melkein pysähtymään, kunnes älysin saattaa liikettä kädellä eteenpäin, jotta koiran liikekin jatkuisi. Tässä saatiin pari ihan super tiukkaa käännöstä aikaiseksi, kun vain kerroin koiralle ajoissa mitä on tulossa. Esteelle nro 6 tein saksalaisen, joka ei ollut Jytinälle vaikea suorittaa, mutta oma rintamasuuntani kääntyi aina sivuittaiseksi, kun sen tulisi olla koko ajan menosuuntaan päin. Esteelle 9 lähetin vain takakiertoon ja siitä valssilla 10 esteelle ja siitä pitkä irtoaminen putkeen. Esteelle 12 tein pakkovalssin, mutta olin aina hieman myöhässä sen merkkaamisessa sekä siitä eteenpäin lähtemisessä. Taisin saada vain kaksi kertaa sen onnistumaan siten että koiran ratasuoritus näytti käännöksessä sulavalta. Loppu menikin sitten ihan heittämällä.
Sinänsä aika haastava rata ohjaajalle, kun ajoitukset pitää olla todella kohdallaan ja varsinkin kun koira ei vielä osaa suorittaa esteitä pienillä vihjeillä vaan täytyy auttaa todella paljon. Se tietysti tuo lisähaastetta omaan kerkeämiseen.

2 RATA treenien loppuun on aina ns. rallirata, että koirille varmasti jää itseluottamus korkealle oman osaamisensa suhteen. Siinä aloitettiin kuten kuvassa 1 esteeltä, mutta 2 este suoritettiin vinoittain ns. eteenpäin vasemmalta puolelta hypäten, koska sen taakse siirreettiin este josta pääsi suoraan 9/12 hypylle, josta putkeen ja suoraan 10 hypylle, josta meno jatkui 12 hypyn kautta aina esteille nrot 13, 14/7 , 6/2  hyppyjen kautta putkeen, josta sai palkan. Jytinällä oli kauhean vaikeata hahmottaa vinoittainen este ja se vain juoksi sen ohi mutkiteltuaan ennen estettä pari kertaa. Ja koska se ei osannut tehdä päätöstä niin se vain juoksi esteen ohi minun luokse. Sitten otettiin aivan läheltä suoraan 2 esteen takaa harjoitushyppy, mutta se ohitti silti esteen. Sitten otin hypyn oikein kunnon apujen kera ja noukin sen kädellä vinottain esteen yli. Tämän jälkeen jumituttiin siihen kun se ei kestänyt minun käsimerkkausta hypylle vaan lähti tulemaan ilman suullista käskyä. No sitten kun taas sain Jytinän pysymään niin saatiin onnistuneita vinottaisia hyppyjä. Sitten päästiin siihen että  olin suoraan 3 esteen luona odottamassa (jota siis ei näy piirroksessa) ja kutsuin sen suoraan sinne. Hieman ässä mutkaa tehden Jytinä kuitenkin suoritti radan siihen asti ja siihen väliin tietty kunnon palkka. Tämän jälkeen otettiin alusta ralliradan pätkä ja päästiin kerralla loppuun asti.

Saatiin me myös tuo 1 RATA tehtyä nollaratana ja olin hyvin ylpeä pikku Jytinästä. Kotiläksyksi näistä treeneistä jäi hyppyjen merkkauksen opettaminen koiralle. Jytinä karkasi näissä treeneissä myös kerran viereiselle kentälle hillumaan, kun Jojo haukkui ja suoritti rataa ja Jytinä kiihtyi siitä niin paljon että oli pakko karata jahtaamaan kaveria. No onneksi ei tullut tappelua ja Jytinä jatkoi tämän karkureissun jälkeen suoraan omaa treeniä kuuliaisena. Enkä edes kytkennyt sitä kiinni missään välissä vaan se sai oppia tekemään minun kanssani töitä vaikka toisia koiria on samassa tilassa. Sitten tehtyämme lyhyen radan pätkän leikitin Jytinää vähän pidempään, jotta sain vahvistettua sille että ohjaajan kanssa on hauskaa tehdä töitä ja kaverin palkat ja tekemiset voi unohtaa viereiseltä radalta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti